Eläkeyhtiöiden rooli on aika ajoin keskustelun kohteena. Onko niiden rooli pelkästään vahtia eläkevaroja ja niiden tuottoa? Vai voisiko eläkevaroilla tukea myös suomalaisten yritysten kasvua ja menestystä? Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen nosti esille sen, tarvitaanko Suomessa useita eläkeyhtiöitä vai saataisiinko merkittävää tehokkuutta ja säästöjä yhdellä yhtiöllä. Samaan pakettiin voisi lisätä myös tehokkaamman sijoituspolitiikan kotimaiseen kasvuun.
Suomalaiset eläkeyhtiöt ovat perinteisesti jääneet sijoitustuotoissa jälkeen verrattuna naapurimaamme Ruotsin vastaavista. Sijoituspolitiikassa on myös eroja eli naapurimaassa sijoitetaan huomattavasti Suomea enemmän kotimaan taloutta hyödyttäen.
Mikael Pentikäisen ehdotuksessa ei varsinaisesti mainittu sijoitustoimintaa kotimaisiin yrityksiin, mutta tehokkuus tuskin kärsisi, jos kotimaista kilpailukykyä pidettäisiin paremmin yllä. Vaikuttaa siltä, että eläkeyhtiöiden mielestä lainasijoitukset suomalaisiin yrityksiin ovat olleet liian pientä ja aikaa vievää toimintaa. No maailmahan on muuttunut ja toivottavasti se on huomattu ainakin suurimpien eli “Ruoholahden sijoittajien” keskuudessa?
Nousu Capitalin kaltaiset palveluntuottajat tarjoavat kätevän tavan sijoittaa joukkorahoitusalustoilla. Palveluntuottaja huolehtii lainojen hallinnoinnista ja sijoittajalle jää oman asiakasvaratilin seuranta, kohteisiin tutustuminen ja päätökset siitä, mihin sijoittaa. Nousu Capitalin markkinapaikka sopii myös suursijoittajille.
Eläkeyhtiöiden korkosijoitustuotot ovat olleet pitkään varsin matalia verrattuna esimerkiksi riskisempiin osakesijoituksiin. Suomalaiset kasvuyritykset eivät kaipaa huippuhintaista rahoitusta taseeseen, mutta pystyvät maksamaan vähän parempaa tuottoa kuin mitä eläkeyhtiöt nyt saavat.
Kun kasvua ja rahoitusta hakevat yritykset tutkitaan ja riskit luokitellaan tilastollisen konkurssiriskin mukaisesti, saadaan niiden tulevaisuudesta ja maksukyvystä varsin hyvä kuva. Suomalaiset yritykset ovat olleet aina hyviä lainan maksajia eli tappionvaarakin on alhainen, eikä horjuta eläkevaroja. Niin ja tuohan rahoitettavan yrityksen kasvu ja henkilöstön lisääntyminen uutta liiketoimintaa myös eläkevakuuttajalle uusien vakuutettavien kautta.
Eläkeyhtiöiden päättäjät koostuvat sekä yritysmaailman että ammattiyhdistysten edustajista. Voisi kuvitella, että näillä tahoilla olisi jonkinasteista kiinnostusta myös yritysten kasvuun, kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Voisiko vaikutusvaltaa käyttää pieneltä osin kotimaisten yritysten rahoitusmahdollisuuksien laajentamiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin? Eiköhän sillä päättäjäpaikalla ja edunvalvonnalla pitäisi olla laajempaakin merkitystä koko yhteiskunnan kannalta?
Jari Heikkinen
Kirjoittaja on Nousu Capitalin Senior Advisor
