Yleistyksellä johtopäätöksistä tai kommenteista saadaan vakuuttavampia ja painavampia. Yleistyksessä riskinä on, että kommentti tai johtopäätös ei päde kaikkiin yleistyksen sisään kuuluviin ryhmiin tai asioihin. Näin on myös joukkorahoituksen osalta.
Kauppalehti (12.1.2021) ja Helsingin Sanomat (13.1.2021) kertoivat artikkeleissaan Finanssivalvonnan löytäneen puutteita kolmen joukkorahoittajan kautta rahoitusta hakevien yritysten riskien ja yhtiön taloudellisen tilanteen kuvaamisessa. Finanssivalvonta havaitsi, että joissakin tapauksissa esitettiin yksinomaan historiallisia tuloslaskelma- ja tasetaulukoita tai ainoastaan ennustettuja lukuja. Molemmissa artikkeleissa joukkorahoituksella viitattiin lähinnä sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen, jossa sijoittajat sijoittavat yhtiön osakkeisiin. Sijoitusmuotoinen joukkolainaus keskittyy yleensä kasvaviin ja nuoriin yhtiöihin, joilla on suuret kasvuodotukset. Se näkyy sijoitusten tuotto-odotuksissa, jotka ovat kovat. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että suuri tuotto-odotus merkitsee myös suurta riskiä.
Joukkorahoitusta on kuitenkin useita muotoja: sijoitusmuotoinen (osakkeet), lainamuotoinen (yrityslainat), vertaislainat (lainat yksityishenkilöille) sekä lahjoitus- tai hyödykemuotoinen (lahjoitukset ja ennakkotilaukset).
Osa joukkorahoittajista ottaa riskien arvioinnin ja ennusteiden tekemisen tosissaan ja pyrkii tekemään sen parhaalla mahdollisella tavalla. Lainamuotoinen joukkorahoittaja Nousu Capital keskittyy vain vakiintuneisiin yrityksiin. Nousu panostaa sekä luottoanalyysiin että ennusteisiin. Nousu on myös kehittänyt luottoluokituksen, joka mittaa yrityksen luottoriskiä tilastollisesti ja laadullisesti. Vastaavia käyttävät yrityspankit. Tällöin lainojen korot ja sijoittajien riskit voidaan pitää kohtuullisina ja asiakkaiksi saadaan vakiintuneita ja rahoituskelpoisia pk-yrityksiä.
Joukkorahoitus on uusi ja kasvava toimiala ja on hyvin tarpeellista, että se otetaan esiin myös julkisessa keskustelussa. Rahoitusta hakevien yritysten riskien ja yhtiön taloudellisen tilanteen kuvaaminen riittävästi ja läpinäkyvästi on ensiarvoisen tärkeää. Joukkorahoituksen yksi suurimmista eduista on, että se antaa kustannustehokkaan vaihtoehdon rahoituksen hankkimiselle muualta kuin pankeista tai pörssistä. Joukkorahoitus antaa myös mahdollisuuden suuriin volyymeihin ja se voisi olla merkittävä rahoituksen lähde Suomessa, kunhan vain asiat tehdään oikein.
Seppo Kankaanpää
Seppo Kankaanpää on Nousu Capitalin toimitusjohtaja
LinkedIn